Olen elämässäni muuttanut asunnosta toiseen jo ties kuinka monta kertaa. Ei toki tämäkään ole vielä viimeinen, toivon kuitenkin että seuraava muutto olisi viimeistään silloin kuin ruvetaan ajattelemaan lisääntymistä (Hah, hyvä vitsi), toisaalta siihen voi mennä pitkä tovi, koska yleensä siihenkin hommaan on tarvittu kaksi.? 

Muutto on saatu päätökseen, mutta miksi niiden tavaroiden purkaminen on niin vaikeaa.. Innoissani kuitenkin pakkasin kaiken omaisuuteni 2:n laatikkoon ja 3:n jätesäkkiin. 

Pelkäänkö siis sitä että tämä onkin lopullista ja en voikkaan kääntyä enää takaisin? Luultavasti.

Tässä purkaessani muutto kuormaa, päätin laittaa verhot. Mutta se osoittautuikin hankalammaksi kuin mikään muu tässä muutossa. Olen aivan liian lyhyt, olisikohan keksitty sellaisia tabuja joka hetkellisesti kasvattaa ihmisen pituutta? Tai sitten pitää vain tyytyä kohtaloon ja pyytää pitkän huiskeaa herrasmiestä auttamaa...(Ja pyh pah) Joten ilman makkarin verhoja heräsin jo kukon laulun aikaan puoli seitsemän. No en valita, sain siitä hyvästä purettua taas yhden jäte säkin ja muita rompe pusseja. Toisaalta en kunnolla edes päässyt heräämään, koska keittämäni kahvi oli ihan kuraa. 

Ja se mikä ahistaa tässä muutossa on, mun tuleva olohuone. Ihan tyhjä. Ei tavaran tavaraa.. Mä olen aina luullut että mä omistan ihan hulluna kaikkee ja turhaa, mutta sen mitä mä omistan on tuo jälkimmäinen. Kaikki olennainen on vielä kaupassa.

Mulla on tulossa operaatio, kirjottaa lappu ja  siihen kaikki mitä pitää hankkia ennen kuin voin edes miettiä kylään kutsumista tai niitä kaikkien himoitsemia tupareita. Mutta sekin, miksi niitä tupareita edes pitää järjestää? Siksi että kaikki kutsutut saa syyn ryypätä? Siksi että kaikki ihmiset pääsee kattomaan sun kämppäs, arvioimaan sitä, moittimaan ja sotkemaan? Veikkaan molempia, saahan valita molemmat?